Sibeliuksen Syksy/nuottiavain polku

Millä keinoin Sibeliuksen Syksy -tapahtuma voisi saada lisää näkyvyyttä ?

Konseptorin ensimmäisiin projekteihin lukeutui Sibeliuksen juhlallisuuksiin liittyvä avaus. Keväällä 2012 saapui kysely Sibeliuksen Syntymäkaupunkisäätiöltä opiskelijaresursseista markkinointitehtäviin. Avunhuuto koski Sibeliuksen Syksy -festivaalin näkyvyyden lisäämistä, johon haluttiin uusia toteutusideoita. Mukaan projektiin lähti usean opiskelijan kokoonpano HAMK:n Muotoilun-, Maisemasuunnittelun- ja Ohjaustoiminnan koulutusohjelmista. Projektin lähtökohta vaikutti utuiselta, aikataulutus ei ollut selvä ja tavoiteasettelusta ei ollut tietoakaan. Toisin sanoen, oppimistehtävää ei oltu pureskeltu valmiiksi, teoriatietojen lähdeluetteloa ei ollut saatavilla eikä sisällöllinen oppiminen ollutkaan enää keskeisintä. Opiskelijat uskalsivat epämääräisestä tehtävä-asettelusta huolimatta tarttua kiinnostavaan haasteeseen ja lähtivät toteuttamaan omia ajatuksiaan.

Projektimainen oppiminen ei ole uusi asia, uutuudenarvoksi ei voi kutsua myöskään itsenäisesti suoritettavia opintoja. Konseptorin tuoma lisä-arvo on uudenlaisessa ohjausotteessa. Opiskelijoiden rooli rinnastetaan asiakkan asemaan. Mitkä ovat jokaisen yksilölliset intressit ja tavoitteet? Miten kyseisestä projektista halutaan saada irti? Miten opiskelijaa voidaan palvella projektin aikana? Onnistunut projektin tuotos ei ole välttämättä toimeksiantajan odotusten mukainen, vaan onnistuminen mitataan matkan aikana kertyneenä oppina ja kokemuksena.  Tehdyt virheet, epäonnistumiset ja keskeytyneet projektit kerryttävät suurimman oppimispotin. Kantapään kautta haetut kokemukset tuovat eniten itsevarmuutta, kunhan niihin annetaan turvallinen mahdollisuus. Konseptorin luoma ympäristö pyrkii olemaan juuri sellainen. Apua ja tukea on saatavilla, kun siihen on tarve. Maailmasta luodaan leikkikenttä, jossa esteet ovat ainoastaan haasteita ja mahdolisuuksia. Unelmat ohjaavat tavoiteasettelua ja työnteko on kivaa.

 

Sibeliuksen Syksy -projektissa haaveet uudentyyppisestä oppimistavasta pääsivät konkretiaan. Tehtävänantona ollut markkinoinnillinen idea tai näkyvyys muuttui jo projektin alkumetreillä monisäikeiseksi installaatioksi. Opiskelijoiden luovuutta ja näkemyksiä ei torpattu, vaan päinvastoin toimeksiantajaa myöten puhallettiin lisää tuulta purjeisiin. Lyhyeksi suunniteltu projekti paisui pullataikinan tapaan ja lopputuotokseen opiskelijat rekrytoivat toistakymmentä apuria. Töitä paiskittiin yhdessä ja itsenäisesti, etänä ja paikan päällä. Opiskelijoiden näkökulmasta kaoottiseksikin nimitetty projekti raasti hermoja ja jaksamista, ohjaaja näki sumun läpi opiskelijoiden mielettömän potentiaalin hahmottaa suuria kokonaisuuksia ja toteuttaa asiakastarpeet huomioiden vaativia projekteja.  Taattua oppimiskokemusta.

 

Nuoret näyttelevät Jannea ja Ainoa mutta myös Jannen mielikuvitushahmoa. Kuva: Ville Välimäki / Yle

 

Kuinka siinä sitten kävi?

 

Alkuperäinen toive lopputuotoksesta tuli saavutettua. Moninkertaisesti. Näkyvyyttä niitettiin valtakunnallista uutisointia myöden, niin ennen, kuin tapahtuman jälkeenkin.  Mutta pienen markkinointitempauksen sijaan toimeksiantaja saikin kokonaisen tapahtumakonseptin, jossa oli rakennettu nuottiavaimen muotoinen polku täynnä minitapahtumia festivaalin alle. Hämeenlinna sai oman Nuottiavainpolkunsa ohjattuine tapahtumapisteineen ja nuoren Sibeliuksen elämää esittävän esityksen. Pääteemana tapahtumaketjussa oli yhteisöllisesti luodun, Sibeliuksen kahdeksannen sinfonian virkkaaminen kaiken kansan voimin. Sisällöllisesti uniikki tuotos, jonka kokemuksellisuutta ei sanoin voi kuvata. Loistava kokonaisuus, jota hyödynnettiin myös seuraavankin vuoden festivaalin yhteydessä.

 

Projekti oli esimerkillinen oppimisen kannalta. Kaaoksesta innovaatioon, ohjaustoimintojen hioutuminen, toimeksiantajien roolikehitys ja oppimisympäristön moninaisuuksien selkeytyminen ovat vai pieni osa projektin tuomista opeista. Hiki ja kyyneleet korvaantuivat onneksi huokauksilla ja hymyillä sekä opintopisteillä, uusilla liiketoiminta-avauksilla start-up rintamalla sekä näkyvyydellä ja verkostoilla.  Opiskelijoille kuuluu valtavan suuri kiitos, sitä ei kukaan voi kieltää. Uusia projekteja ja innokkaita opiskelijoita kolkuttelee jo ovilla ja jatkossakin toivotaan opiskelulta vastaavanlaisia oppimismahdollisuuksia.  


LUE MYÖS Lehtikirjoitus aiheesta!